torstai 3. syyskuuta 2015



IRMELIN TARINA

Kesäkuun alkupuolella entinen työkaverini Tuula kertoi, että hänellä olisi vanha nukke, joka on aikojen saatossa päässyt "vähän" huonoon kuntoon! 
Kerroin, etten ole enää aikoihin korjaillut nukkeja, mutta tietysti voisin sitä vilkaista.
Kun sitten näin tämän kumipäisen nuken, niin ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä nukke on jo MENETETTY !
Otin kuitenkin haasteen vastaan!  Niin kuin nukkeharrastajat tietävät, niin kumi on nukenpäissä ollut aika epäkiitollista.  Yleensä vanhat kumipäät ovat murentuneet, tummuneet, jopa mustuneet,  kovettuneet tai  sulaneet, jos ovat sellaisissa olosuhteissa olleet.  Tämä Irmeli pää oli mennyt kovasti lussuun ja kasvojen pinta oli huonossa kunnossa.




Vaikka pää oli aikanaan täytetty sanomalehdillä, niin ei se ole paljonkaan auttanut
Sanomalehden sivut olivat paikallisen ja 50-luvulta.  Ne ovat yleensä mielenkiintoisia luettavia!



Vain toinen jalka oli tallella 




Silmätkin oli kuvattava, että sain maalattua samanlaisen katseen.




Vanhat sahanpurut pois ja osat pesuun!




 Uudet jalat 



Irmeli sai vanhan mekkonsa pienen kunnostamisen jälkeen.


6 kommenttia:

  1. Mahtava lopputulos! Lähtökohta oli todella surullinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei omena puusta kauas putoa! Kiitos kommentista!

      Poista
  2. Vau! Tästä näkee mitä kaikkea taitavin käsin ja ajatuksin saa esille vanhasta. Itselleni tuo aarre olisi ollut jo menetetty. Kiitos vaihekuvista, niistä näkee niin paljon.

    VastaaPoista
  3. Upeasti korjattu. Alku olikin lohduton. Onko tuo paperimassaa, minkä levitit entisen pään päälle?On tuossa kyllä kova työ ollut kaikkine vaiheineen. Silti säilynyt vanha henki ja se on mielestäni hienoa. Vanhoissa nukeissa vaan on sitä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista